Etelä-Suomen yhteismetsän osakkaat
Etelä-Suomen yhteismetsässä on ollut tilivuoden 2016-2017 alkaessa 63 osakasta: mm. metsäalan ammattilaisia, maanmittausalan ammattilaisia, yhteismetsien ja metsäalan luottamusmiehiä, maanviljelijöitä, yrittäjiä, metsänomistajia, talous- ja yrityselämää tuntevia sijoittajia. Osakkaaksemme oli tullut myös henkilöitä, jotka eivät tätä aikaisemmin koskaan olleet omistaneet metsää. Tämä moniulotteinen joukko on kasvattanut yhteismetsämme vahvuutta. Kehittämisseminaareissa ja osakaskunnan kokouksissa on käyty aika ajoin hyvin mielenkiintoista ja innostavaa keskustelua metsäasioista ja yhteismetsämme kehittämisestä. Aktiivisuus, innokkuus ja hyvä yhteishenki ovat luoneet pohjaa yhteismetsän laajenemiselle. Alla osakkaiden mietteet ja asema vuonna 2016:
Maanviljelijän/metsäalan luottamusmiehen näkökulma
”Tiesin ennestään saamani kokemuksen perusteella yhteismetsien hyvästä toimivuudesta ja vakaasta sijoituskohteesta osakkailleen, joten aikoinaan minulle esitettyyn kysymykseen ”lähdetkö mukaan uuteen perustettavaan yhteismetsään” vastasin epäröimättä myönteisesti.
Aikoinaan osakaskuntamme asetti yhteismetsämme tavoitteeksi laajentumisen ja ylijäämän jaon, jotka ovat toteutuneet aktiivisen hoitokunnan kiitettävän toiminnan tuloksena.
Osakkuus Etelä-Suomen yhteismetsässä on luonut hyvää yhteishenkeä keskuudessamme metsämme ja yhteisen asian puolesta.
Totean, että yhteismetsä on ihmisläheinen ja varmatuottoinen metsänomistusmuoto osakkailleen.”
Reijo Pyykkö, maanviljelijä, useita luottamustehtäviä metsä- ja yhteismetsäsektorilla
Metsänomistajan/säätiön näkökulma
”Anna-Liisa ja Väinö Vahalan säätiö perustettiin kyseisten henkilöiden toimesta noin 15 vuotta sitten. Säätiölle tuli muun omaisuuden lisäksi hyväpohjaista ja puustoista metsää noin 100 hehtaaria.
Säätiön hallitus pohti metsäomaisuuden hoitoa ja hallintaa pitkällä aikavälillä. Omaisuutta pitää hoitaa kestävästi ja turhia riskejä ottamatta.
Päätimme liittää tilan metsät Etelä-Suomen yhteismetsään. Yhtiöt toki tarjosivat hoitosopimuksia, mutta pidimme yhteismetsään liittymistä selvästi parempana vaihtoehtona. Yhteismetsät ylläpitävät puumarkkinoilla kilpailua, joka estää puun hintakehityksen pysähtymistä. Säätiön kannalta metsäomaisuuden hoito on helppoa ja takaa tasaisen ja pitkäjänteisen tuoton.”
Jorma Nummela, metsätalousinsinööri, Anna-Liisa ja Väinö Vahalan säätiön hallituksen puheenjohtaja
Sijoittajan/uuden metsänomistajan näkökulma
”MIKSI MINUSTA TULI YHTEISMETSÄMIES? Olin useita vuosia etsinyt sopivaa metsäpalstaa tai -tilaa kesämökkikunnastani. En ollut kuitenkaan siinä onnistunut. Halusin alueen samasta kylästä, jossa mökkini sijaitsee, mikä oli vaatimuksena pääsyyn paikalliseen hirviseurueeseen. Hämeessä maanostosta puhuminen tuntui olevan vaikea asia ja ikään kuin ”pyhä”, josta ei paljon sopinut vieraan kanssa keskustella. Lopulta onnistuin hyvän naapurini toimiessa asian kummina, hirviporukkaan pääsy oli selvä. Itse tila oli vanhaa arvokasta metsää, joka suojeltiin metso ohjemassa.
Samanaikaisesti kuulin sattumalta parin tuttavani keskustelevan yhteismetsän perustamisesta ja sen eduista sijoituskohteena. Asia alkoi minua todella kiinnostaa ja tiedustelin, voisinko päästä mukaan. Olin myös tullut muutenkin siihen tulokseen, ettei minun kaupunkilaisena ja metsäasioista tuskin mitään tietävänä amatöörinä ollut edes järkevää hankkia itselleni talousmetsää. Lähdin etsimään sopivaa metsätilaa Etelä-Suomen yhteismetsän hoitokunnan opastuksella, joka jonkun ajan päästä löytyikin Heinolasta. Ostin Heinolan kaupungilta n. 60 ha tilan, joka saman tien liitettiin Etelä-Suomen yhteismetsään lokakuussa 2010.
MITEN HOMMA ON EDENNYT? Yhteismetsän hoitokunta oli minulle maallikolle suureksi avuksi, jotta pääsin alkuun. He auttoivat tilan etsimisessä vaivojaan säästämättä. Siitä heille vielä suuri kiitos. Etelä-Suomen yhteismetsä on kasvanut ripeästi ja on jo lähes 2000 ha maan parhailla metsämailla. Sitä on johdettu suurella ammattitaidolla ja innokkuudella osakaskuntaa arvostaen. Myös yhteenkuuluvaisuus on osakaskunnassa ollut ihailtavan määrätietoista ja kasvuhakuista. On ollut etuoikeus saada olla mukana tässä porukassa tarmokkaan hoitokunnan ohjauksessa. Olen ollut valintaani erittäin tyytyväinen ja lisännyt omistustani vuosien varrella yhteismetsän kasvaessa ripeästi.
MIKSI ARVOSTAN YHTEISMETSÄÄ SIJOITUSKOHTEENA? Kansallinen näkökulma: Vaikka me suomalaiset emme elä enää vain metsästä, on erittäin tärkeätä, että metsäomaisuus pysyy pääosin suomalaisissa käsissä. On myös tärkeätä, että metsiä hoidetaan hyvin ja ne pidetään terveinä ja tuottavina myös tuleville sukupolville. Meillä on myös varaa suojella osa ainutlaatuisesta luonnostamme tässä maassa asuvien iloksi ja virkistykseksi. On myös ensiarvoisen tärkeätä, että talousmetsät eivät pirstaloidu ja hoidon puutteessa pusikoidu tuottamattomiksi. Tämä on iso riski metsien siirtyessä entistä enemmän kaupunkilaisten omistukseen ja tilojen pirstoutuessa perinnön jaoissa.
Henkilökohtainen näkökulma: Tähän haasteeseen vastaavat yhteismetsät erittäin hyvin ja kun uusi yhteismetsälaki on periaatteessa ”arvopaperistanut” metsän omistamisen, on kaupanteko yhtä helppoa kuin osakkeita ostaessa ja myytäessä. Olen ollut piensijoittaja pörssissä jo useita vuosia ja minusta yhteismetsä sijoituskohteena, on kestävä ja pitkäjänteinen jota ei pörssin aallot paljon heiluttele. Metsä kasvaa hyvin hoidettuna joka vuosi ja puunjalostusteollisuuden näkymätkin alkavat Suomessa taas näyttää lupaavilta ja sen myötä laadukas puutavara löytää aina ostajansa. Puussa on vielä paljon potentiaalia. Olen erittäin tyytyväinen, että olen dynaamisen Etelä-Suomen yhteismetsän osakas. Yhteismetsän osuudet ovat piensijoittajan salkussa se ”pesämuna”.”
Matti Mantere, DI, rakennusneuvos